Nettikauppojen suosio on kasvanut pitkään. Nettishoppailu on jopa liian helppoa, jolloin ekologisuus ja eettisyys saattavat jäädä taka-alalle. Nettishoppailu voi aiheuttaa myös kulutusluottojen kierteen. Miten nettishoppailusta tehtäisiin vastuullisempaa? Miten turhia ostoksia voitaisiin hillitä?

Suomi on sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä. Silti parannettavaa riittää esimerkiksi työn ja palkkauksen, kotitöiden ja vanhemmuuden sekä sukupuoleen liittyvien odotusten osalta. Mitä tulisi tehdä, jotta Suomi olisi entistä tasa-arvoisempi? Miten sukupuolten moninaisuutta voitaisiin huomioida paremmin?

Fyysisen aktiivisuuden puute ja istuminen ovat yleistyneet. Tämä heikentää monen fyysistä ja henkistä kuntoa ja vaikuttaa arjen jaksamiseen. Minkälaisilla kaupunkisuunnittelun, liikenteen tai työnteon ratkaisuilla askelten määrä kasvaisi? Miten liikkumisesta tulisi nykyistä suositumpaa?

Some luo otollisen alustan valeuutisten ja vääristyneen tiedon levittämiseen. Verkossa on paljon valheellista tietoa, joka voi hämätä luotettavuudellaan. Mikä auttaisi ihmisiä tunnistamaan luotettavan tiedon? Miten valeuutisten leviämistä estettäisiin? Miten mielipiteet saataisiin pidettyä erillään faktoista?

Ilmaston lämpenemisen ja vesistöjen saastumisen seurauksena yhä suurempi osa maapalloa tulee kärsimään puhtaan makean veden puutteesta. Vesipula voi kiristää myös kansainvälisiä jännitteitä. Miten vesipulaan voitaisiin varautua? Miten riittävä makean veden saanti voitaisiin turvata kaikille?

Lähes kaikki koulusta harrastuksiin ja shoppailusta sosiaaliseen elämään on siirtymässä nettiin. Samaan aikaan ihmiset kaipaavat yhteyttä toisiinsa ja kohtaamisia kasvokkain. Miten todellisuus ja virtuaalimaailma voisivat toimia paremmin yhteen? Mitä palveluja tulevaisuuden digiympäristössä voisi olla?

Moni kokee jääneensä pandemian keskellä ja sen jälkeenkin yksin. Yksinäisyys korostuu nuorten, opiskelijoiden, yksinasuvien ja iäkkäiden ihmisten kohdalla. Miten kohtaamisille voitaisiin luoda uusia mahdollisuuksia? Mikä inspiroisi ihmisiä olemaan enemmän läsnä toisilleen?

Maailman meriin ja vesistöihin päätyy valtavat määrät roskaa ja kemikaalipäästöjä. Merten ja vesistöjen hyvinvointi on elintärkeää koko maapallolle. Miten saasteiden päätymistä veteen voitaisiin ehkäistä meillä ja muualla? Miten saastuneita meriä ja vesistöjä voitaisiin puhdistaa ja suojella?

Moni opiskelija ja työssäkäyvä kokee jatkuvaa stressiä. Uupumus, ahdistus ja masennus ovat yhä yleisempiä mielenterveyden ongelmia. Miten meidän pitäisi järjestellä elämäämme tai yhteiskuntaamme toisin, jotta jaksaisimme paremmin? Mitä apua voisimme tarjota niille, joiden mieli ei meinaa kestää?

Maailmantilanne on johtanut voimakkaaseen hintojen nousuun ja yhä useammilla on haasteita selviytyä arjen laskuista. Myös ruokajonot ovat pidentyneet. Minkälaisin uusin keinoin me kaikki voisimme auttaa taloudellisesti ahtaalle joutuneita ihmisiä ja perheitä? Miten ihmisten taloustaitoja voitaisiin edistää?

Kulutustapamme ovat kestämättömiä. Jos kaikki maailmassa eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme noin kolme ja puoli maapalloa, jotta kulutus olisi kestävällä pohjalla. Millä keinoin saataisiin ihmiset suosimaan vastuullisia tuotteita? Mikä saisi ostamaan vain sen verran, mitä oikeasti tarvitsemme?

Tekstiiliteollisuus aiheuttaa 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Samaan aikaan edulliset fast fashion -brändit houkuttelevat kuluttajia hintojen noustessa. Millä keinoilla pukeutumisestamme tehtäisiin kestävää? Voisiko vaatteita käyttää tai kierrättää jollain täysin uudella tavalla?

Keskustelu kärjistyy ja ihmisten ajattelutavat ajautuvat kauemmas toisistaan. Vastakkainasettelu lisää konflikteja ja epävakautta. Miten rakentavaa keskustelua ja ihmisten välistä ymmärrystä voitaisiin lisätä? Minkälaiset teot ja ratkaisut ruokkisivat luottamusta eri mieltä olevien ihmisten välillä?

Nuorten on tehtävä tulevaisuuteen liittyviä päätöksiä jo varhain ja moni kokee tämän painostavana. Tehokkuutta ihannoivassa maailmassa moni uupuu suorittamiseen. Miten voisimme vähentää nuorten paineita? Miten tukisimme nuoria löytämään oman alansa? Millä tavoilla opiskelu voisi olla rennompaa ja hauskempaa?

Etäajassa moni nuori putosi sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle. Oppimisvaikeudet ja eristäytyminen yleistyivät. Miten syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä? Millä keinoilla omiin oloihinsa vetäytyneet nuoret saataisiin takaisin muiden pariin? Miten teknologiaa voitaisiin hyödyntää syrjäytymisen ehkäisemisessä?

Harrastukset ovat tärkeä osa monen nuoren elämää. Osa harrastuksista maksaa paljon ja osaan liittyy liikaa suorituspaineita jo varhain. Miten voisimme taata yhä useammalle mielekkään harrastuksen? Olisiko löydettävissä uusia harrastamisen muotoja ilman suorituspaineita?

Monet vähemmistöt kokevat syrjintää yhteiskunnassamme. Esimerkiksi muualta muuttaneiden, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä vammaisten yhdenvertaisessa asemassa on parannettavaa. Millä keinoin voisimme vähentää ennakkoluuloja? Miten voisimme luoda kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet voida hyvin?

Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Vuokraaminen, lainaaminen ja jakaminen on uusien digitaalisten ratkaisujen avulla helppoa. Yhteiskäyttöautot ja kaupunkipyörät ovat jo tavallinen näky. Millaisia asioita ja tavaroita kannattaisi käyttää yhdessä? Miten lainaamisesta ja vuokraamisesta tehtäisiin helpompaa?

Työelämä muuttuu kovaa vauhtia ja samalla moni uupuu muutosten ja kiireen keskellä. Osa ihmisistä menestyy työelämässä, kun taas toisten on vaikea löytää edes ensimmäistä työpaikkaa. Millä tavoilla työelämästä tehtäisiin kaikille parempaa? Millä keinoilla työn löytämistä voitaisiin helpottaa?

Luonnonvarojen ylikulutus köyhdyttää luontoa. Monimuotoisuus kärsii ja lajeja kuolee sukupuuttoon. Kasvien ja eläinten hyvinvointi on suoraan kytköksissä elämän edellytyksiin maapallolla. Millä keinoilla toimintamme vaikutukset luontoon tuotaisiin paremmin esille? Miten uhanalaisia lajeja voitaisiin suojella?

Kasvisruokavalio säästää ympäristöä, on eettisempää ja edistää terveyttä. Vaikka tarjolla on hyviä lihan korvikkeita, moni kokee lihasta luopumisen tai sen vähentämisen vaikeaksi. Millä keinoin kasvisruokavaliota voitaisiin normalisoida? Miten tuettaisiin ihmisten intoa kasvattaa itse omaa kasviravintoa?

Suomeen saapuu jatkuvasti sotaa, konflikteja ja ilmastonmuutoksen seurauksia pakenevia ihmisiä. Lisäksi tarvitsemme runsaasti lisää työperäistä maahanmuuttoa. Miten voisimme paremmin tukea Suomeen saapuvia ihmisiä löytämään täältä kodin, mielekästä tekemistä ja hyödyntämään osaamistaan?

Teollisuuden, kylmän ilmaston, pitkien etäisyyksien ja korkean elintason vuoksi Suomessa kulutetaan muihin EU-maihin verrattuna paljon energiaa. Miten saisimme hillittyä energian kulutusta? Millä tavoilla tai muutoksilla yksittäisten ihmisten tai kotitalouksien energiankulutusta voitaisiin vähentää?

Tekoälyn käyttö yleistyy ja sille keksitään uusia käyttökohteita. Tulevaisuudessa tekoälyllä on entistä suurempi rooli jokaisen arjessa. Miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää paremmin esimerkiksi opiskelussa tai työelämässä? Miten tekoäly voisi tehdä juuri sinun arjestasi mielekkäämpää?

Maailma muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Ihmiskunnalla ei ole ikinä ollut yhtä hyviä mahdollisuuksia ratkaista ongelmia ja kykyä muuttaa tulevaisuuden suuntaa. Suuri muutos alkaa pienistä ideoista. Siksi pieniltäkin tuntuvilla ideoilla voi olla valtava voima muuttaa maailmaa paremmaksi. Mikä on teidän ideanne?

Some on yhdistänyt meitä vaikeina aikoina, ja moni on löytänyt sieltä mielekkäitä yhteisöjä. Some saattaa aiheuttaa ahdistusta ja ulkonäköpaineita sekä kasvattaa yksinäisyyden tunnetta ja fomoa. Somessa esiintyy myös kiusaamista. Miten some voisi palvella meitä paremmin? Miten kiusaamista voitaisiin kitkeä?

Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen hiilidioksidipäästöistä. Asukaslukuun suhteutettuna lentomatkoistamme kertyy maailmassa toiseksi eniten päästöjä. Miten kulkuvälineitä voitaisiin kehittää energiatehokkaammiksi? Minkälainen olisi kulkuväline, joka kuljettaisi ihmisiä lyhyitä matkoja nollapäästöillä?

Suomessa heitetään vuosittain ruokaa roskiin 20–25 kg/hlö. Valtaosa ruokahävikistä syntyy ihmisten kodeissa. Miten hävikkiä voitaisiin ehkäistä kotioloissa tai ruokaloissa, kuten kouluissa? Voisiko tarpeellisen ruokamäärän arviointia helpottaa? Voisiko ruoan säilömiseen keksiä parempia ratkaisuja?